Asbesti on terveydelle haitallista ja sen käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994. Asbestia käytettiin aiemmin yleisesti eri rakennusmateriaaleissa, ja esimerkiksi kylpyhuone- ja keittiöremonttien yhteydessä sitä tulee usein vastaan. Asbestin poistaminen tulee aina jättää tehtäväksi ammattiselle, jolla on työhön tarvittava osaaminen ja lain edellyttämät luvat kunnossa.
Aina kun suunnitellaan remonttia vanhaan kiinteistöön, on ensin selvitettävä onko kohteessa käytetty asbestipitoisia materiaaleja. Huolellisesti toteutetulla asbestikartoituksella varmistetaan, että saneerauksen yhteydessä tehtävät pölyävät työvaiheet toteutetaan oikeilla menetelmillä ja ilman pelkoa asbestille altistumisesta.
M.R. Partners Oy toteuttaa kaikki asbestityöt aina kartoituksesta purkuun ammattitaidolla ja tehokkaasti. Palvelemme pääasiassa Uudenmaan alueella. Pyydä tarjous kohteestasi
Kokosimme tähän tärkeimmät faktat, jotka asbestista ja sen purkamisesta on hyvä tietää.
1. Mitä asbesti on?
Asbesti on kuitumainen silikaattimineraali, jota saadaan maaperästä. Asbestipöly on terveydelle vaarallista ja sille altistuminen lisää riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, kuten asbestoosiin ja keuhkosyöpään. Asbestikuidut ovat niin pieniä, ettei niitä voi nähdä paljaalla silmällä. Asbesti ei myöskään haise millekään, eli sitä ei voi aistinvaraisesti havaita.
Asbestia on useita eri tyyppejä, mm. antofyllitti, amosiitti, krysotiili, krokidoliitti. Yleisin Suomessa käytetty asbestilaji on antofylliitti, jota on käytetty mm. kylpyhuoneiden ja keittiöiden laatoitusten kiinnityslaastina tai tasoitteena erittäin paljon. Vaarallisin asbestilaji puolestaan on krokidoliitti, jonka on todettu aiheuttavan syöpää jopa erittäin vähäisen altistumisen seurauksena. Krokidoliittia on käytetty lähinnä ruiskutettuna eristemassana teollisuudessa.
2. Mitkä ovat asbestin vaarat?
Asbestipölyn hengittäminen muodostaa merkittävän terveysriskin. Kun asbestipitoisia materiaaleja puretaan, ilmaan vapautuu asbestikuituja, jotka kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin ja kerääntyvät sinne. Asbestille altistuminen kasvattaa riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, kuten asbestoosiin, mesotelioomaan, keuhkosyöpään ja kurkunpääsyöpään.
Euroopassa kuolee vuosittain lähes 100 000 ihmistä asbestiperäisiin sairauksiin. Suomessa asbesti on edelleen yleisin ammattitautien ja niistä seuranneiden ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. Asbestisairaudet kehittyvät 10-40 vuoden viiveellä altistumisesta. Erityisesti rakennusalalla, teollisuudessa ja telakoilla aiempina vuosikymmeninä työskennelleet ovat altistuneet asbestille ja nykyään todettavat asbestisairaudet ovat seurausta tästä.
Nykyisin asbestilainsäädäntö ja sen edellyttämät toimenpiteet suojaavat työntekijöitä ja saneerattavien tilojen käyttäjiä aiempaa paremmin. Tästä huolimatta asbestille altistutaan yhä vanhojen rakennusten saneerausten yhteydessä. Asbestikartoitus on voitu jättää kokonaan tekemättä ennen remonttia tai se on tehty puutteellisesti, jolloin rakenteita puretaan ilman asbestityön edellyttämiä vaatimuksia ja asbestipöly pääsee leviämään ympäröiviin tiloihin. Erityisessä riskissä ovat kotiaan itse remontoivat, jotka eivät välttämättä ole tietoisia asbestin vaaroista. Asbestipurkutöiden aikana merkittäväksi tekijäksi altistumisen ehkäisemisessä puolestaan nousee purku-urakoitsijan työn laatu. Mikäli turvallisuus- ja laatutekijöitä laiminlyödään työn aikana, altistuvat sekä purkutyöntekijät, että tilojen muut käyttäjät asbestille.
3. Milloin ja miksi asbestia on käytetty?
Asbestin laajamittainen käyttö alkoi 1800-luvun lopulla. Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa vielä 1990-luvun alkupuolelle saakka. Eniten asbestia käytettiin 1960-70-luvuilla ja sen ajan rakennuksista sitä löydetäänkin jossain muodossa lähes aina.
Asbestia käytettiin, koska sillä oli rakentamisen näkökulmasta paljon hyviä ominaisuuksia ja terveyshaitoista ei vielä kunnolla tiedetty.
Asbesti oli rakentamisessa hyödyllistä, koska se on:
Edullinen materiaali
Palamattomana hyvä palon- ja lämmöneriste
Hyvä äänieriste
Kuitumaisena hyvä sidosaine muille materiaaleille
Lisäaineena parantanut monien aineiden kestävyyttä
Helpottanut materiaalien työstettävyyttä
4. Missä asbestia on?
Asbestia on lisätty useisiin eri rakennusmateriaaleihin, kuten maaleihin, liimoihin, sauma- ja kiinnityslaasteihin, tasoitteisiin, laattoihin, rakennuslevyihin, lämpö-, ääni-, palo- ja vesieristeisiin, sähkölaitteisiin, tiivisteisiin, ja lattiapäällysteisiin.
Asbestipitoista materiaalia löytyy erityisesti kylpyhuoneista ja muista märkätiloista, keittiöiden välitilalaatoituksista, putkieristeistä, lattiatasoitteista, julkisivulevyistä ja huopakatteista.
Asbestia on käytetty kaikenlaisissa kiinteistöissä - niin kotitalouksissa (omakotitalot, rivitalot, kerrostalot), julkisissa kiinteistöissä kuin teollisuusrakennuksissa.
Remonttien yhteydessä asbestipölyn leviämisen riski on todellinen, sillä vanhoissa rakennuksissa asbestia voi olla jäljellä merkittäviäkin määriä.
5. Mikä on asbestikartoitus ja milloin se pitää tehdä?
Asbestikartoitus tulee lain mukaan tehdä aina kun suunnitellaan purkutöitä sisältävää remonttia kiinteistössä, joka on valmistunut ennen vuotta 1994.
Asbestikartoituksessa:
Selvitetään kohteessa mahdollisesti käytetyn asbestin määrä, laatu ja sijainti
Otetaan tarvittaessa materiaalinäytteitä, jotka analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa
Annetaan toimenpide-ehdotus purkutyömenetelmästä
Huomioidaan myös muut mahdolliset haitta-aineet
Tulokset dokumentoidaan ja luovutetaan työn tilaajalle
Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asbestikartoituksessa on aina syytä käyttää sertifioitua asbesti- ja haitta-aineasiantuntijaa (AHA-asiantuntija).
Laadukas ja ammattitaidolla tehty asbestikartoitus säästää kustannuksia, vähentää ikäviä yllätyksiä saneerausvaiheessa ja minimoi asbestille altistumisen vaaran remontin yhteydessä.
6. Kuka saa purkaa asbestia?
Asbestia sisältäviä rakenteita ei saa mennä itse purkamaan, vaan työ tulee teettää asbestipurkutyöluvan omaavalla ammattilaisella. Työsuojeluviranomainen ylläpitää asbestipurkuluparekisteriä, johon on listattu kaikki luvan saaneet yritykset ja henkilöt.
Asbestipurkutyötä tekevältä työntekijältä edellytetään hyväksyttyä asbestipurkutyökoulutusta, voimassa olevaa lääkärin lausuntoa soveltuvuudesta asbestityöhön sekä hyväksyttyä hengityssuojaimen tiiveysmittausta. Työntekijän tulee myös olla rekisteröity asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä pidettävään rekisteriin.
7. Mitä pitää tehdä ennen asbestipurkutyön aloitusta?
Asbestipurku-urakoitsija on velvollinen tekemään ennakkoilmoituksen työsuojeluviranomaiselle aina ennen asbestipurkutyön aloitusta. Ilmoituksessa kerrotaan mm. tiedot kohteesta, käytettävästä purkumenetelmästä, arvioitu työn kesto, työn tilaajan ja työntekijöiden tiedot, työssä käytettävät koneet ja laitteet, työntekijöiden suojaimet sekä tiedot asbestijätteiden loppusijoituspaikasta.
Ennakkoilmoitus on tehtävä vähintään 7 vrk ennen työn aloitusta, minkä takia asbestipurkutyö voidaan aloittaa yleensä aikaisintaan viikon kuluttua työn tilauksesta. Akuuteissa tilanteissa, kuten vesivahingoissa, on kuitenkin mahdollista aloittaa työt välittömästi. Näissä tapauksissa ennakkoilmoitus tehdään heti kun se on mahdollista.
Ennakkoilmoituksen lisäksi asbestipurkutyötä suorittamaan ryhtyvän on aina myös tehtävä kirjallinen asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan riskit ja selvitetään työn vaarat sekä niihin varautuminen, käydään läpi kohteessa oleva asbesti ja käytettävät työmenetelmät sekä nimetään vastaava työnjohtaja.
Purkutyökohteessa tehtävät käytännön valmistelut ennen työn aloitusta vaihtelevat jonkin verran riippuen kohteesta ja siitä mitä puretaan. Purkutyön kohteena oleva tila on mahdollisuuksien mukaan hyvä tyhjentää ennen työn aloitusta. Lisäksi vesi- ja sähkökalusteet on useimmiten syytä olla irrotettu ja purkutyöalue tehty paineettomaksi ja virrattomaksi. Tarvittavat toimenpiteet käydään työn tilaajan kanssa aina tarkemmin läpi ennen asbestipurkutyön aloitusta.
8. Miten asbestipurku tehdään?
Kun ennakkoilmoitus ja turvallisuussuunnitelma on tehty, voidaan kohteessa aloittaa varsinainen asbestipurku. Asbestipurkutyöalue rajataan selkeästi ja varustetaan asbestista varoittavin merkein. Muiden kuin asbestipurkutyötä suorittavien henkilöiden kulku asbestipurkutyöalueelle estetään.
Käytettävä purkumenetelmä riippuu kohteesta, mutta useimmiten asbestin poistamisessa käytetään osastointimenetelmää.
Osastointimenetelmässä purkualue eristetään ilmastollisesti muusta alueesta. Ensimmäisenä tehdään tarvittavat suojaustyöt ja rakennetaan purkualueelle osastointi vaadittavine laitteineen ja sulkutunneleineen. Jos osastoinnin sisälle jää sellaisia tavaroita, joita ei voi työn ajaksi viedä pois, suojataan ne huolellisesti. Tämän jälkeen suoritetaan varsinainen purkutyö.
Työn aikana purkualue alipaineistetaan niin, että paine-ero ympäröiviin tiloihin nähden on vähintään 5 pascalia (krokidoliittia purettaessa 10 pascalia). Työsuorituksen aikana alipainetta seurataan alipaineloggerilla, joka hälyttää, mikäli paine-ero jostain syystä laskee alle raja-arvon.
Purkutyöstä syntyneet asbestijätteet pakataan tiiviisti, merkitään asbestista varoittavin merkein ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle asbestijätteelle osoitettuun paikkaan.
Asbestipurkutyön jälkeen kohteesta otetaan ilmanäyte, jolla todennetaan tilan puhtaus. Ilmanäyte toimitetaan akkreditoituun laboratorioon tutkittavaksi. Tila todetaan puhtaaksi, jos laboratorioanalyysissä todetaan, että ilman asbestikuitupitoisuus ei ylitä 0,01 kuitua/cm³.
Osastointimenetelmän lisäksi muita hyväksyttyjä asbestipurkutyön menetelmiä ovat pussipurkumenetelmä, ehjänä irrottaminen, upotusmenetelmä, märkäpurkumenetelmä, märkähiekkapuhallus ja kohdepoistomenetelmä. Menetelmät on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa asbestityön turvallisuudesta 798/2015.
Asbestipurkutyön jälkeen purku-urakoitsija tekee luovutusdokumentin, joka on tärkeä asiakirja työn tilaajalle, sillä se osoittaa tilan jatkokäytön turvallisuuden.
Luovutusdokumentti toimii todisteena asbestin poistamisesta ja sisältää:
Laboratorion analyysiraportit
Purkukohteen tiedot (toteuttaja, ajankohta, purkutyön sisältö ja laajuus)
Työnaikaisen alipaineen tason seurantatieto
Valokuvat tehdystä työstä
Tiedot ilmanäytteen ottamisesta (ajankohta, laitteisto, menetelmä)
9. Mitä laitteita ja suojaimia asbestin purkamisessa käytetään ja miten niitä huolletaan?
Asbestipurkukohteiden pölynhallinta edellyttää laadukkaiden, riittävän tehokkaiden sekä säännöllisesti huollettujen ja testattujen ilmankäsittelylaitteiden käyttöä. Asbestipölyn leviäminen osastoidun työtilan ulkopuolelle estetään alipaineistajalla, jolla luodaan paine-ero purkualueen ja muiden tilojen välille. Lisäksi käytetään asbestityöhön tarkoitettuja erikoisimureita, joilla poistetaan pölyävää materiaalia työn aikana ja sen jälkeen.
Asbestipurkutyössä käytettävien laitteiden puhdistus- ja huoltotoimet suoritetaan viranomaisen hyväksymissä huoltotiloissa aina ennen uuteen työkohteeseen siirtoa. Työn jälkeen laitteet kuljetetaan tulpattuina ja huolellisesti pakattuina huoltotiloihin, jossa niille tehdään joko kevyempi pintojen puhdistus tai perusteellisempi pesu ja suodattimien vaihto tarpeen mukaan.
Ilmankäsittelylaitteiden testaus on suoritettava vähintään kerran vuodessa ja aina kaikkien suurempien huolto- ja korjaustoimenpiteiden, kuten HEPA-suodattimien vaihdon, jälkeen. Uudet ilmankäsittelylaitteet on myös testattava ennen ensimmäistä käyttöä. Luotettavin ja turvallisin menetelmä tähän on DOP-testi.
Asbestipurkutöitä tehdessä on työntekijän aina käytettävä henkilönsuojaimia, sillä niillä estetään asbestikuitujen pääsy keuhkoihin.
Asbestipurkajien käyttämiä henkilönsuojaimia ovat:
purkutyön mukaiset hengityssuojaimet (vaatimukset vaihtelevat riippuen purkutyömenetelmästä)
silmiensuojain, jos ei ole mukana hengityssuojaimessa
kertakäyttöinen tai pestävä, pölyä läpäisemätön tai hylkivä suojapuku (CAT III tyyppi 5)
hupullinen suojahaalari, jossa ei ole taskuja eikä taitteita
kertakäyttöiset suojakäsineet
helposti puhdistettavat jalkineet (esim. kumisaappaat)
suojakypärä
tarvittaessa kuulonsuojaimet
Asbestiasetus edellyttää vuosittaista asbestityöntekijän hengityssuojaimen tiiveyden mittaamista. Mittaaminen tulee suorittaa uudelleen myös kaikkien suurempien huolto- ja korjaustoimenpiteiden jälkeen ja uudelle hengityssuojaimelle aina ennen ensimmäistä käyttöä. Hengityssuojaimen tiiveystesti voidaan tehdä luotettavasti joko Quantifit- tai Porta Count -menetelmällä.
10. Miten remontoija voi varmistaa, että asbesti poistetaan turvallisesti?
Ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä voi olla käytetty asbestia tai muita haitallisia aineita. Siksi on tärkeää huomioida mahdollinen asbestin esiintyminen jo remonttia suunniteltaessa ja varmistaa sen huolellinen poistaminen.
Näiden toimenpiteiden avulla varmistetaan, että remontin aikana tai sen jälkeen ei altistuta asbestille tai muille vaarallisille aineille:
Tilaa asbestikartoitus ennen remontin aloitusta sertifioidulta asbesti- ja haitta-aineasiantuntijalta (AHA- tai RTA-asiantuntija). Huolellisesti tehty asbestikartoitus antaa oikeaa tietoa, jonka perusteella saneeraustyön toteutus voidaan suunnitella oikein. Puuttellinen kartoitus on aina riski.
Varmista, että asbestikartoituksessa otettavat materiaalinäytteet ja asbestipurkutyön jälkeinen ilmanäyte analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Tämä varmistaa analyysitulosten luotettavuuden, mikä on olennaista laadukkaan ja turvallisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Valitse purkutyön toteuttajaksi kokenut asbestipurkuluvan omaava purku-urakoitsija, joka noudattaa asbestin purkamiseen liittyviä turvallisuusvaatimuksia ja käyttää työssään asianmukaisia menetelmiä ja laadukkaita välineitä. Lue lisää mitä huomioida, kun valitset asbestipurkutyölle toteuttajaa.
Lisää tietoa asbestista:
Opas asbestityön tilaajalle: Kahdeksan askelta turvalliseen asbestityöhön Työsuojeluhallinto: Asbesti
Comments